Miksi ne ovat täällä? Pyryn ja Lumin saapumisesta syntyi dokumentti, joka valaisee suojeluohjelman taustoja ja pandatalon arkea

Uudessa Kiinasta Pohjolaan -dokumentissa Pyry ja Lumi sekä heidän hoitajansa valaisevat millaista panda-arkea Ähtärissä eletään.

Idea pandojen hoitajasta Anna Palmrothista ja pandoista kertovaan dokumenttiin tuli eläinten suloisuuden lisäksi taustalla olleesta suojelutavoitteesta, kertoo dokumentin tekijä Henniina Ylitalo.

– Kun sain kuulla, että pandojen Suomeen tulemisen takana on pandojen suojeluprojekti, halusin tuoda esille sen, miksi ne ovat täällä, Ylitalo kertoo.

Suojeluprojektin suhteen Ylitalon mielestä ollaan oikealla asialla.

– On hyvä, että myös meillä on täällä turvassa pandapariskunta, jos Kiinassa sattuisi jotain ikävää, mikä voisi hävittää pandat, sillä laji on nyt jo vaarantunut.

Pandoista puhutaan paljon, mutta dokumentissaan Ylitalo halusi nostaa esille pandahoitaja Palmrothin tekemän työn.

– Yleensä hahmo jonkun jutun takana jää helposti taka-alalle, mutta myös työ ja henkilö kaiken takana on tärkeä tuoda esille, Ylitalo sanoo.

Tavoitteena ohjaajan ammatti

27-vuotiaalle Ylitalolle Kiinasta Pohjolaan -dokumentti oli ensimmäinen, jonka hän on itse ohjannut ja käsikirjoittanut. Ylitalo teki dokumentin päättötyökseen Voionmaan koulutuskeskuksessa, jossa hän opiskeli viime vuoden ajan dokumenttilinjalla.

Ylitalon into kuvaamista kohtaan syntyi Australiassa, jossa hän asui muutaman vuoden ajan. Ulkomailla Ylitalo tajusi, että hän haluaa tehdä työkseen elokuvia.

– Käsikirjoittaminen ja kuvaaminen kiinnostavat todella paljon. Tykkään käyttää luovuutta, Ylitalo kertoo.

Ylitalolla on suunnitelmat valmiina seuraavaksi neljäksi vuodeksi, sillä hän aloittaa ensi syksynä opinnot Tampereen ammattikorkeakoulun medianomi-linjalla.

– Unelmani on olla ohjaaja, ja että minulla olisi omia elokuvia. Minulla on vahva visio Suomesta kertovasta dokumentista, jonka aion toteuttaa.

Bambu maistuu leikkisälle pandapariskunnalle

Maaliskuussa tehdyt dokumenttikuvaukset sujuivat Ylitalon mukaan hyvin. Kuvauspäivänä pandat olivat leikkisällä tuulella.

– Saimme kaiken yhdessä päivässä kuvattua. Dokumenttia lähdetään kuvaamaan aina pienellä käsikirjoituksella, ja itse työ syntyy paikan päällä. Kaikkea ei voi tarkasti suunnitella etukäteen.

Samalla Ylitalo oppi uutta pandoista ja niiden elintavoista.

– Opin kuinka paljon pandat oikeasti syövät bambua. Sitä menee ihan hirveästi.

Pandojen tuominen Suomeen on synnyttänyt ihmisissä monenlaisia tunteita. Ylitalo muistaa suhtautuneensa myönteisesti pandojen saapumiseen, kun hän ensimmäisen kerran kuuli tulokkaiden sijoittamisesta Suomeen.

– Mielestäni oli hienoa, että pandat tulevat tänne suojelutarkoituksessa. Ihmiset saavat tutustua pandaan eläimenä, ja Ähtäriin saadaan säpinää.

Mainos
Mainos

MTV.fi

Luetuimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme